Esimerkkejä aloitteistani vuosien varrelta:
KUNTALAISALOITE LÄHIRUOAN JA PAIKALLISTEN TUOTTEIDEN TUKEMISESTA
Hyvien elämisen edellytysten turvaaminen nykyisille ja tuleville
sukupolville on kestävän kehityksen päämäärä. Kestävän kehityksen kannalta
ruoka on olennaista.
Ei ole luonnontaloudellisestikaan oikein, että monia tuotteita rahdataan
maasta toiseen. Kotimaiset hankinnat edistävät suomalaista työllisyyttä.
Suomalaista suosimalla autamme kulttuurimaisemien säilymistä ja
pienennämme ekologista jalanjälkeämme. Huoltovarmuudenkin kannalta on
tärkeää säilyttää oma maataloustuotanto.
Lähiruokaa suosimalla annetaan töitä ja toimeentuloa lähiseudun ihmisille.
Lähiruoka on tuoretta, tuottaja pystytään helposti selvittämään ja voidaan
hyödyntää vuodenaikojen sesonki. Lähiruuassa on vähemmän lisä-aineita.
Samalla voidaan vaalia maakuntien ruokaperinteitä.
Luonnonmukainen maataloustuotanto on virallisesti valvottua ja sovittuihin
tuotantomenetelmiin liittyvää kasvinviljelyä. Ruoka laitetaan oman kehomme
sisään, ja jos arvostamme itseämme ei ole samantekevää mitä sinne
laitamme. Eihän mitään muutakaan tuotetta osteta pelkän hinnan vaan
ominaisuuksien perusteella. Elintarviketurvallisuus ei ole
itsestäänselvyys, vaan monien eri tahojen pitkäjänteisen työn tulos.
Valtioneuvoston periaatepäätös kannustaa julkisia keittiöitä näyttämään
esimerkkiä muille toteuttamalla kestäviä ruokahankintoja.
Esitän, että Kemijärven kaupunki tulee huomioimaan ensisijaisesti ja
mahdollisuuksien mukaan suomalaiset elintarvikkeet ruoan ja raaka-aineiden
hankinnoissa. Näin voimme ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet,
suosia lähi- ja luomuruokaa ja tuoda maakuntien maut ruokalistalle.
Esitän myös, että kun kaupunki hankkii esim. taideteoksia ja
sisustuselementtejä tiloihinsa tai erilaisia tuotteita liike-,
merkkipäivä- ym. lahjoiksi, niin se huomioi tässä ensisijaisesti
paikalliset tuotteet ja oman alueen taiteilijat, valokuvaajat ja muut
luovan työn tekijät. Mahdollisuuksien mukaan tulisi valita aina mieluummin
oman paikkakunnan ihmisen kuin ulkopaikkakuntalaisen työ. Kemijärvellä on
runsaasti ansiokkaita luovan työn tekijöitä, joiden kannustaminen ja
tukeminen on koko seutukunnan etu.
Kemijärvellä, 21.8.2012
VALTUUSTOALOITE NUORTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMISESTÄ
Kemijärven nuorisoneuvosto jätti kaupunginvaltuuston
kokouksessa 20.3.2007 kuntalaisaloitteen nuorisoneuvoston edustajan saamisesta
vähintään sivistyslautakuntaan. Aloitetta perusteltiin mm. uudella
nuorisolailla sekä sillä, että ”suurimmassa osassa Lapin kunnissa, joissa
toimii jokin nuorisovaikuttajaryhmä, ryhmällä on edustus yhdessä tai useammassa
lautakunnassa”.
Kemijärven sivistyslautakunta käsitteli aloitetta
kokouksessaan 26.4.2007 ja hyväksyi yksimielisesti sivistysjohtajan esityksen,
jonka mukaan nuorisoneuvoston edustaja voidaan kutsua kuultavaksi nuoria
koskevissa asioissa lautakunnan kokoukseen. Tällä päätöksellä ei ole
valitettavasti kuitenkaan juuri merkitystä, koska tähänkin asti
nuorisoneuvoston edustaja on voitu kutsua kokoukseen. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.6.2007
suosittaa lautakunnille nuorisoneuvoston edustajien kutsumista nuoria koskevia
asioita käsiteltäessä. Niin sivistyslautakunta kuin kaupunginhallituskin siis
tyrmäsivät nuorisoneuvoston yksimielisenä tekemän esityksen nuorisoneuvoston
edustajan saamisesta vähintään sivistyslautakuntaan
Ei ole mitään järkevää syytä sille, että Kemijärvellä vastustetaan
käytäntöä, johon yleisesti ollaan siirtymässä muissa niissä kunnissa, joissa
nuorisoneuvosto tms. toimielin on toiminnassa. Kysehän ei ole siitä, että nuorisoneuvoston
edustaja olisi tulossa jonkun lautakunnan jäseneksi, mikä ei olisi
mahdollistakaan, vaan että nuorisoneuvoston edustajalla olisi lautakunnassa läsnäolo-
ja puheoikeus.
Nuorisoneuvoston sääntöjen 1 §:n mukaan sen tarkoituksena on
”olla nuorten vaikuttamiskanava heitä koskevissa asioissa kaupungin päätöksenteossa”
ja ”kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin”.
Nuorisoneuvoston edustajien mukanaolo lautakunnissa tekisi kunnallista päätöksentekoa
myös tutuksi paikkakunnan nuorten edustajille. Samalla tämä olisi yksi tapa
edistää hallinnon avoimuutta. Jopa tätä asiaa koskeneessa sivistyslautakunnan
kokouksen esityksessä todetaan Kaupunkilaisten Kemijärvi -hankkeen paikkakunnan
nuorille suunnatussa kyselyssä alustavien tulosten perusteella 80 % vastaajista
olevan sitä mieltä, että kaupungin päättäjien tulisi olla nykyistä kiinnostuneempia
nuorten mielipiteistä.
Lukuisissa muissa kunnissa on jo siirrytty nuorten
osallistumista edistävään käytäntöön, jossa nuorisoneuvoston edustajilla on
lautakunnissa läsnäolo- ja puheoikeus – muulloinkin kuin silloin, kun
lautakunta heidät kutsuu (pois lukien ns. salaiset asiat). Esimerkiksi
Rovaniemellä lautakunnat ovat itse pyytäneet nuorisoneuvostosta pysyvät
edustajat kokouksiinsa. Rovaniemellä nuorisovaltuuston edustaja on jopa
teknisessä lautakunnassa. Myös Sodankylässä sivistyslautakunnassa on
nuorisovaltuuston edustaja. Esimerkin vuoksi mainittakoon lisäksi, että mm. Anjalankoskella
paikallisella nuorisoneuvostolla on kaksikin edustajaa useammassa
lautakunnassa, Himangalla nuorisovaltuuston edustajat ovat kaikissa
lautakunnissa sekä lisäksi kaupunginhallituksen kokouksissa.
Useisiin lautakuntiin nuorisoneuvoston edustajat valitaan myös
esim. Lappeenrannassa, Nurmijärvellä, Kuopiossa, Vantaalla, Orivedellä ja
lukuisissa muissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa.
Esitämmekin kunnioittavasti, että
Iiris Jakolan ym. nuorisoneuvoston
jäsenten aloite nuorisoneuvoston edustajien saamisesta ainakin
sivistyslautakuntaan
tuodaan viipymättä valtuuston kokouksen
käsiteltäväksi. Toivomme, että
päättäjät
voisivat vielä kerran harkita, olisiko Kemijärvelläkin
mahdollista siirtyä tähän
nuorisoneuvoston esittämään
käytäntöön nuorten osallistumisen
edistämiseksi.
Kemijärvellä, 3.9.2007
Nuorisoneuvoston edustaja
saatiin lopulta valtuuston päätöksellä mukaan
sivistyslautakuntaan, kun asia tuli tarpeeksi usein esille eikä
vaalien alla kaupunginvaltuusto viitsinyt sitä enää
vastustaa. En ymmärrä, miksi tätä vastustettiin
niin voimakkaasti Kemijärvellä. Vaalien alla kaikki ehdokkaat
kyllä sanovat haluavansa kuunnella nuoria, "nuoret mukaan
päätöksentekoon" ym., mutta kokemus on osoittanut,
että osalle se vain on korulause.
VALTUUSTOALOITE KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA
On kulunut puolitoista vuotta siitä,
kun valtuutettu Kaarlo
Jankkila laati valtuustoaloitteen koskien Kemijärven kaupungin
hallintosäännön
uudistamista. Aloite jätettiin 12.12.2005 valtuuston kokouksessa
ja sen
allekirjoitti yli puolet valtuutetuista. Aloitteessa todetaan,
että sen
tarkoituksena on siirtää päätösvaltaa
”piirun verran” virkamiehiltä
luottamushenkilöille
ja toimielimille. Kaupunginhallitus päätti 27.2.2006 perustaa
työryhmän
hallintosäännön tarkastamista varten. Työryhmä
on tehnyt työtään nyt reilun
vuoden verran.
Aloitteessa esitettiin tavoitteeksi, että
hallintosääntömuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi mahdollisimman pian.
Asian käsittely on kestänyt huomattavan kauan. Koska valtuuston enemmistö on
ilmaissut tahtonsa aloitteessa mainittujen viiden muutosesityksen osalta, niin esitän,
että valtuutettu Jankkilan ym. valtuustoaloitteessa esitetyt muutosesitykset
kaupungin hallintosääntöön tuodaan viipymättä valtuuston päätettäviksi.
Mielestäni sillä perusteella, että asia on työryhmän
käsiteltävänä, ei voi vuosikausia viivästyttää asian käsittelyä. Mikäli
katsotaan aiheelliseksi, niin työryhmä voi toki jatkaa hallintosäännön
käsittelyä tarpeelliseksi arvioimiltaan osin, mutta ainakin aloitteessa
mainitut
Valtuusto on kaupungissa ylin päättävä elin ja se
päättäköön, vaikka sitten äänestyksen jälkeen, tarvitaanko muutoksia
hallintosääntöön.
Tarja Kaisanlahti
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Kaupungin
hallintosääntö oli jo aika uudistaa. Valtaa siirrettiin
edes vähän virkamiehiltä kuntalaisten valitsemille
luottamushenkilöille.
